Tietoja

Kuvaan asioita sillä hetkellä, kun ne lakkaavat olemasta pelkästään kauniita ja alkavat olla enemmän jotain muuta.

Se hetki on monesti myöhemmin, kuin tuntuisi oikealta. Kukat neljä päivää sen jälkeen, kun terälehdet alkavat kuihtua. Kasvot sekunti sen jälkeen, kun ne unohtavat jotain muutakin kuin kameran. Päädyin tänne biokemian kautta, ja luulen, että se opetti enemmän kuin olen olettanut. Sitä oppii aika varhain, ettei mikään oikeastaan lahoa. Se vain tekee nyt jotain muuta, eikä moni katso sitä osaa.

Esineet ja muotokuvat eivät ole minulle kaksi eri maailmaa. Ne ovat vain yhdenlaista huomiota eri näkökulmista. Sama kiinnostus asioiden reunoihin, siihen hetkeen juuri sen jälkeen tai juuri ennen sitä, joka olisi tuntunut oikealta. Jotain väärää, mutta niin oikeaa.

Yleensä rakennan, ennen kuin löydän, toisinaan toisin päin. Joskus se tarkoittaa tarinan virkkaamista, maailman rakentamista tai sellaisen esineen tekemistä, jota ei ole olemassa kuin yhtä kuvaa varten. Se voi myös olla huoneen lainaamista ja sen muuttamista, kunnes se ei enää näytä ihan itseltään. Se voi olla hidasta, ja se on se osa, josta nautin eniten.

Haen kuvia, jotka tuntuvat hetkiltä jonkin pidemmän keskeltä. Vihjeen siitä, mitä on jo tapahtunut, ehkä vähän jotain väärää. Monesti kuvat, joista pidän eniten, ovat niitä, jotka eivät ihan asetu paikoilleen minullekaan.

Helsingissä, ja kaikkialla muualla.